Kaukolämmön käyttö kasvussa valtakunnallisesti

Kaukolämmön käyttö kasvussa valtakunnallisesti

Tuoreiden tilastotietojen mukaan kaukolämmön asema lämmityksessä kasvaa myös valtakunnallisesti. Kaukolämmön tuotanto pohjautui Suomessa viime vuonna 64 prosenttisesti kotimaisiin polttoaineisiin. Lämmöntuotannosta hoidettiin jo 46 prosenttia päästöttömillä polttoaineilla. 

90 prosentissa Suomen kunnista kaukolämmön pääenergialähteenä ovat kotimaiset polttoaineet ja lämmöntuotannon kotimaisuusaste on noussut jo 64 prosenttiin.

Kotimaisia polttoaineita ovat biomassat eli uusiutuvat polttoaineet kuten metsäpolttoaine, teollisuuden puutähde ja muun muassa sekapolttoaineiden bio-osuudet sekä niiden lisäksi turve, hukkalämmöt ja jätteiden bio-osuudet.

Kotimaiset polttoaineet ovat turvetta sekä sekapolttoaineiden ja jätepolttoaineiden päästöosuutta lukuun ottamatta päästöttömiä. Sekapolttoaineiden ja jätteen bio-osuudeksi lasketaan 50 prosenttia niiden kokonaismäärästä.

Päästöttömien polttoaineiden eli biomassojen ja hukkalämmön osuus oli viime vuonna 46 prosenttia. Hukkalämmöt sisältävät tilastokäsittelyssä myös lämpöpumpuilla tuotetut lämmöt.

Päästöttömistä polttoaineista metsäpolttoaineiden osuus oli 17 prosenttia, teollisuuden puutähteiden 12 prosenttia muiden biomassojen osuus 7 prosenttia lämmön kokonaistuotannosta.

Kotimaisella turpeella kaukolämmöstä tuotettiin 16 prosenttia. Turpeen osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna kaksi prosenttia, kun kehnoa puupolttoainetta korvattiin turpeella. 

Uudet lämmöntuotantotavat nousussa

Uudet puhtaat lämmöntuotantotavat ovat vahvassa kasvussa. Hukkalämpöjen hyödyntäminen on yli kolminkertaistunut tällä vuosikymmenellä ja niiden osuus nousee nyt maanlaajuisesti 10 prosenttiin. Hukkalämpöjä otettiin talteen 3,7 terawattituntia, mikä vastaa Oulun, Lahden ja Kuopion yhteenlaskettua lämmöntarvetta.

Tämä 10 prosenttia katettiin muun muassa jätevesien ja savukaasujen lämmön talteenotolla sekä teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämisellä. Myös lämpöpumput ovat tulleet osaksi tuotantopalettia ja alalla tutkitaan ja otetaan koko ajan käyttöön uusia puhtaita lämmöntuotantotapoja.

2010-luvulla uusiutuvan energian käyttö on jo kaksinkertaistunut kaukolämmön tuotannossa.

– Tällä vauhdilla kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt puoliintuvat ensi vuosikymmenellä ja 2030-luvulla kaukolämmön tuotanto on jo päästötöntä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Kaukolämmön päästöt putoavat nopeasti

Fossiilisia polttoaineita käytetään vielä suurimmissa kaupungeissa, mutta niissäkin suuntaus on kohti puhtaita tuotantotapoja. Suurimmissa kaupungeissa vielä käytettävän kivihiilen osuus kaukolämmön lämmön lähteenä putosi viime vuonna 20 prosenttiin.

– Energiayhtiöt ovat investoineet ja investoivat jatkossa kivihiilen käytön vähentämiseksi. Energiateollisuus arvioikin, että kaukolämmityksen ja sähkön tuotantopäästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosikymmenellä painuen marginaaliin 2030-luvulla, Jukka Leskelä painottaa.

Kaukolämmön päästöt vähenevät nopeammin kuin kansallinen energia- ja ilmastostrategia olettaa.

Maakaasun osuus puolestaan nousi 10:stä 13 prosenttiin.

– Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa erityisesti sähkön tukkumarkkinahintojen nousu ja päästöoikeuksien hinnan nousu ovat suosineet vähäpäästöistä maakaasua kivihiilen sijaan, arvioi Leskelä.

Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet kuluvalla vuosikymmenellä peräti 26 prosenttia. Vuonna 2018 kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt kuitenkin kasvoivat noin prosentin verrattuna edellisvuoteen.

– Muutoksen aiheutti kylmä alkutalvi ja heikkolaatuinen, märkä energiapuu, jonka vuoksi turpeen käyttö lisääntyi. Suurimpia kaupunkeja ei ole mahdollista lämmittää pelkällä puuperäisellä polttoaineella, painottaa Leskelä.

– Viime talvi onkin esimerkki siitä, että Suomi tarvitsee laajan polttoainepaletin varmistamaan lämmön ja sähkön toimitusvarmuuden.

Suomalaiset kaipasivat viilennystä

Kaukojäähdytyksen kysyntä lisääntyi viime vuonna 35 prosenttia ja myynti nousi 301 gigawattituntiin.

– Kuuma ja kuiva kesä lisäsi merkittävästi tarvetta jäähdyttää rakennuksia. Myös keskustelu huoneistojen viilentämisestä sai vauhtia pitkään jatkuneista helteistä, Jukka Leskelä korostaa.

–  Kaupungistumisen edetessä ilmastoystävällisestä lämmityksestä ja viilennyksestä onkin tulossa energiamurroksen isoimpia haasteita. Suomelle tämä on mahdollisuus viedä maailmalle kaukolämpöön liittyvää teknistä- ja palveluosaamista, Leskelä muistuttaa.

Kaukolämpö Suomessa

Kaukolämmön tuotanto: 37,1 terawattituntia
Hiilidioksidineutraali kaukolämpö: 17,1 terawattituntia
Kotimaiset energialähteet: 24,0 terawattituntia
Kaukolämpötalouksia Suomessa: 1,46 miljoonaa

Teksti: Ari J. Vesa, Adato, kuva: Scanstockphoto

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.